Tutkimuksen aineistona oli 2010-luvulla julkaistut englanninkieliset vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien julkaisuajankohta oli rajattu vuosiin 2010 – 2018. Vuotta 2010 pidetään finanssialan digitalisaation taitekohtana useista eri syistä. Taustalla ovat rakenteelliset tekijät ja asiakaskäyttäytymisen muutos. Ensinnäkin maailmanlaajuinen finanssikriisi lisäsi tehostamistarvetta ja alalle tulleet toimijat kiihdyttivät osaltaan toimialan digitalisaatiota, mikä näkyi nopeana palveluiden digitalisoitumisena. Lisäksi 2010-luvun alussa älypuhelimien tulo markkinoille muutti asiakaskäyttäytymistä, minkä vuoksi toimialan oli investoitava digitaalisiin alustapohjaisiin ekosysteemeihin.

Digitaalinen kompetenssi – tietojen, taitojen ja asenteen kokonaisuus

Digitalisaatio merkitsee osaamistarpeiden ja työelämätaitojen muutosta. Finanssialan työssä digitaalisuus on kaikkialla: asiakaskohtaamisissa, vuorovaikutuksessa ja viestinnässä, verkosto-osaamisessa, oppimisessa, tiedon soveltamisessa ja johtamisessa.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat digitaalisen kompetenssin olevan uusi osaamisalue finanssialan työssä. Käsite kuvaa uuden kokonaisvaltaisen osaamisen ja ominaisuuksien kokonaisuutta. Se sisältää seitsemän ydinosaamisaluetta: tekninen osaaminen, tiedonhallinta, viestintä, yhteistyö, luovuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky. Lisäksi käsite sisältää viisi kontekstuaalista taitoa, joita vaaditaan hyödynnettäessä edellä mainittuja ydinosaamisalueita. Kontekstuaalisia taitoja ovat eettinen ja kulttuuritietoisuus, joustavuus, itseohjautuvuus sekä elinikäinen oppiminen.

Digitalisaation dilemma

Tuloksissa näkyy digitalisaation dilemma. Yhtäältä se voi kohentaa työelämän laatua muun muassa vähentäen rutiineja ja helpottaen tiedonsaantia. Toisaalta seurantaan ja kontrolliin valjastettuna sillä on työelämän laatua heikentävä vaikutus. Parhaimmillaan digitalisaatio on tehokas työkalu työprosessin eri vaiheissa.  Se voi demokratisoida työntekijöiden asemaa muun muassa tiedonsaannissa ja sen välittämisessä organisaatiotasolla sekä parantaa organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää. 

Digitalisaation vaikutus työn autonomiaan on niin ikään kaksijakoinen. Digitalisaatio polarisoi työntekijöitä ja voi vähentää työn autonomiaa. Erityisesti rutiinomaista työtä tekeville työprosessit näyttäytyvät toisistaan irrallisina kokonaisuuksina. Työn sisältö köyhtyy ja osaamisvaatimukset heikkenevät. Asiantuntijatyötä tekevien autonomia puolestaan saattaa lisääntyä muuan muassa etätyömahdollisuuksien vuoksi. Mutta he kokevat haasteita työn hallittavuudessa tiedon määrän kasvaessa ja monimutkaistuessa.

Mielekkäät tehtäväkokonaisuudet toimialan haasteena

Artikkelin perusteella voidaan sanoa, että toimialan haasteena on mielekkäiden tehtäväkokonaisuuksien rakentaminen ja rutiininomaista työtä tekevien osaamispääoman laajentaminen sekä vaativampien työtehtävien lisääminen osaksi työnkuvaa. Tämä tarkoittaa osaamisen, teknologian ja rakenteiden yhtäaikaista kehittämistä uudenlaisiksi työkokonaisuuksiksi ja huomion kiinnittämistä kokonaisuuksiin yksittäisten työtoimintojen sijaan.

Artikkeli on luettavissa sähköisenä verkossa osoitteessa:

https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/94888

Suomen Vakuutusyhdistys ry tukee Anne Parkatin väitöskirjatyöskentelyä. Juuri julkaistu artikkeli on osa Parkatin väitöskirjaa, joka käsittelee finanssialan työntekijöiden kokemia affekteja robotisoituvassa työelämässä. Väitöskirjatyön tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään teknologisten muutosten vaikutusta työelämän toimijoihin ja lisäämään ymmärrystä työntekijöiden kokemuksista muutoksessa sekä auttamaan siten työn sisällön laadullista kehittämistä.