Vakuutustieteen väitöskirjassani tutkin keinoja onnistuneen ketterän muutoksen varmistamiseksi finanssialalla Pohjoismaissa. Tutkimukseni ensimmäiseen vaiheeseen 2019-2020 osallistui yhteensä kuusi vakuutusyhtiötä ja pankkia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja sen myötä kävi ilmi, että työntekijät eivät luota johdon kykyyn johtaa muutosta onnistuneesti eteenpäin ja he kokevat jäävänsä ilman tukea. Keväällä 2021 toteutettiin tutkimuksen toisen vaiheen, jossa 26 liiketoiminnallisen ketteryyden, riskienhallinnan ja finanssialan asiantuntijaa muodostivat näkemyksen tarvittavista toimista onnistuneen muutoksen varmistamiseen aiemmin tunnistettujen haasteiden pohjalta.

Tuloksista kumpusi selkeä viesti – tärkein muutos liiketoiminnallisen ketteryyden rakentamiseksi on johtajan muutosmatka. Finanssialalla johtotehtäviin on perinteisesti edetty vankalla asiantuntijuudella, mutta tulevaisuudessa se ei riitä varmistamaan onnistumista. Ketterältä johtajalta vaaditaan ennen kaikkea ihmistaitoja sekä kykyä siirtää vastuuta ja coachata itsenäisiä tiimejä kestävällä tavalla, minkä vuoksi tiimien täyden potentiaalin mahdollistaminen nousee johtajilla tärkeämmäksi taidoksi kuin syväasiantuntijuus.

Osaaminen ja sen kehittäminen nousivat vahvoina teemoina esiin tutkimuksessa. Tulosten mukaan työntekijöiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja aktiivista otetta uusien taitojen oppimiseen. Vastuu omasta relevanssista nähdään merkittävästi olevan työntekijöillä itsellään, vaikka työnantajalla onkin tärkeä tukijan rooli. Vakuutusyhtiöillä ja pankeilla ei nähdä olevan tulevaisuudessa varaa muutoskyvyttömiin työntekijöihin, ja sama periaate koskee myös johtajia. On väärin odottaa työntekijöiltä merkittävää uudistumista, mikäli johtaja ei itse ole valmis esimerkillisesti kulkemaan vaadittua muutosmatkaa.

Jotta liiketoiminnallinen ketteryys olisi mahdollista, tulee sekä johtajien että työntekijöiden ymmärtää, mitä se konkreettisesti tarkoittaa, miksi uudistuminen on tärkeää sekä millaista arvoa se mahdollistaa liiketoiminnalle ja eri sidosryhmille. Asiantuntijoiden muodostaman näkemyksen mukaan arvon ja merkityksen ymmärtäminen on tärkeämpää, kuin organisaatiorakenteiden, mittareiden ja kannustejärjestelmien uudistaminen, sillä ilman sitä nämä käytännön toimetkaan eivät tee yrityksestä ketterää.

Kun ymmärrys on luotu, voidaan käytännön johtamistyötä ja liiketoiminnan uudistamista tukea jatkuvalla coachaamisella. Näin myös johtajien osaaminen ketterään johtamiseen kasvaa ajan myötä, jolloin he voivat itse toimia parempina tukijoina yksiköille ja tiimeilleen. Valmentajan työ ei lakkaa, kun joukkue oppii pelaamaan jalkapalloa – huippuvalmentaja auttaa tiimiään kehittymään yhä paremmaksi ja uudistaa sitä varten omaa valmennusotettaan kehittyvän tiimin ja ympäristön tarpeiden mukaisesti.