Työeläkemaksut eivät ole ikääntyvien työllistymisen esteenä

29.9.2020

”Viimeisen työnantajan vastuu työntekijälle myönnetystä sairaseläkkeestä tulisi poistaa – se on ikääntyneiden työntekijöiden työllistymisen este.”

Tällaisia käsityksiä on ollut liikkeellä, mutta tällainen työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeistä on poistettu jo 15 vuotta sitten. Ikääntyneiden työllistymisen esteenä on monia asioita, joista työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvää käsitystä on syytä tarkastella jonkin verran tarkemmin.

Työntekijöille myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä kyllä käytetään työnantajan eläkemaksun määrittämiseen, mutta vain siten, että verrataan, tuleeko eläkkeitä enemmän vai vähemmän kuin keskimäärin odotetaan. Jos tulee enemmän, joku voisi väittää, että sellaisen työnantajan tuleekin maksaa suurempaa eläkemaksua. Jos tulee vähemmän työkyvyttömyyseläketapauksia, työnantaja pääsee halvemmalla.

Ikään liittyvä riski otetaan vertailussa huomioon, koska on selvää, että ikääntyneemmät sairastavat enemmän. Ikääntyville saakin tulla enemmän työkyvyttömyystapauksia ilman, että se nostaa maksuluokan yli keskimääräisen. Yksittäinen eläke ei välttämättä muuta työnantajan maksua lainkaan, koska eläkkeen kustannuksen pitää ylittää tietty työnantajakohtainen kynnys, että maksuluokka vaihtuu.

Tämä yllä sanottu myös koskee vain hyvin rajattua määrää suomalaisista työnantajista, ehkä 3 500 suurinta työnantajaa. Loput liki 150 000 työnantajaa – eli kaikki pienemmät työnantajat – maksavat keskimääräistä maksua työkyvyttömyysseläkkeistä eivätkä omien työntekijöiden eläkkeet vaikuta maksuihin lainkaan. Täyttä riskinmukaista maksua maksaa ehkä 200 suurinta työnantajaa noista 3 500 työnantajasta. Muiden osalta riski huomioidaan osittain työnantajan koon mukaan.

Jos siis kysytään, mitä työkyvyttömyystapaus maksaa euroina työnantajalle, pitääkin esittää vastakysymys: minkä kokoisesta työnantajasta on kyse ja kuinka suuri riski työnantajan työntekijöillä on? Jos otetaan esimerkiksi 300 hengen firma, jolle odotetaan tulevan 75 prosenttia korkeampi määrä työkyvyttömyyseläkkeitä kuin keskimäärin, työnantajan maksua korotetaan noin 20 000 eurolla. Sama työnantaja maksaa kokonaisuutena vuodessa palkkoja 10 miljoonaa euroa ja kaikkiaan eläkemaksuja 2,5 miljoonaa euroa.

Suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden huomioimisen tarkoitus on kannustaa työnantajia pitämään huolta työntekijöidensä työkyvystä. Huolehtimalla työkyvystä paremmin työnantaja saa maksuun pienen alennuksen. Jos siis siirryttäisiin malliin, joka on pienemmillä työnantajilla nyt käytössä, suurempien työnantajien taloudellinen kannuste poistuisi. Samalla myös keskimääräisellä tasolla suuremmat työnantajat maksaisivat eläkkeistä enemmän.

Eläkkeiden kokonaisrahoitus on hyötynyt paitsi tästä kannusteesta myös siitä, että työhyvinvoinnista ja työkyvystä puhutaan laajasti. Siitä lähtien, kun nykyinen maksuluokkamalli otettiin käyttöön, kustannukset työkyvyttömyyseläkkeistä ovat puolittuneet.

Artikkelin kirjoittaja Mikko Karpoja on aktuaaritoimen johtaja ja vastuullinen vakuutusmatemaatikko Työeläkeyhtiö Elossa. Hän on myös Suomen Vakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen.
Artikkelin kirjoittaja Mikko Karpoja on aktuaaritoimen johtaja ja vastuullinen vakuutusmatemaatikko Työeläkeyhtiö Elossa. Hän on myös Suomen Vakuutusyhdistyksen hallituksen jäsen.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu 9.9.2020 lähes samassa muodossa Elon www-sivulla Mikko Karpojan blogikirjoituksena.